goodbye hong kong - hello finland
Kotona ollaan.
Saavuin viime keskiviikkona eli viisi päivää sitten Suomeen. Tarkoituksena oli kirjoittaa vielä yksi blogiteksti ennen kotimatkaa, mutta eipä siinä viimeisten päivien haipakassa ehtinyt edes konetta avata. Viimeinen työharjoittelupäiväni oli maanantaina eli viikko sitten, ja tiistaina pakkasin kamat ja kävin tekemässä viimeiset ostokset sun muut hoidettavat asiat. Jouduin myös asioimaan kahdessa pankissa, sillä sekä kuntosalin että asuntolan talletukset palautettiin sekkeinä.
Kamojen pakkaaminen sujui yllättävän hyvin, vaikkakin tilanpuutteen takia jouduin avaamaan matkalaukkuni ja levittämään tavaroitani käytävään. Onneksi kyseiseen Finnairin lentoon kuului automaattisesti kaksi ruumaan menevää laukkua, sillä yhdellä en olisi pärjännyt millään. Laukkujen raahaaminen olikin sitten sellainen Via Dolorosa että hyvä kun perille päästiin. Lento lähti keskiviikkoaamuna klo 9:10 ja bussimatka lentokentälle kestää noin tunnin, joten lähdimme kaverini kanssa jo neljän aikaan aamuyöstä rahtaamaan laukkuja portaita pitkin alakertaan ja siitä lähellä sijaitsevalle bussipysäkille. 400 metrin matka vaati puoli tuntia, varmasti huvittavan näköisiä laukkujenraahausmetodeja, sekä hikeä ja melkein kyyneleitäkin. Onneksi olimme varanneet tätä pyhiinvaellusta varten riittävästi aikaa ja bussiin pääsyn jälkeen loppumatka sujui erittäin sutjakasti ja ongelmitta. Myös lento meni hyvin ja saavuimme Suomeen 45 minuuttia etuajassa noin kello 14:00 Suomen aikaan.
Suomeen palaaminen tuntui samaan aikaan oudolta ja mahtavalta. Heti kun lentokentältä astui ulos huomasi väkisinkin miten ilma on paljon kevyempää ja raikkaampaa kuin mihin oli ehtinyt tottua. Asuntolan olojen jälkeen oma sänky tuntui pilvenpehmeältä ja tila ympärillä ruhtinaalliselta, kun ei enää tarvitse asua vain muutamasta neliöstä nauttien. Käveleminen varsinkin Helsingin keskustassa on ollut positiivisella tavalla omituista ihmismassan puuttumisen takia, kun Hongkongissa tottui siihen että populaa riittää ja varsinkin keskustan alueet ovat aina täynnä ihmisiä. Hongkongissa oli mukava olla ja siellä asuminen oli kallisarvoinen kokemus, mutta vielä mukavampi oli palata kotiin.
Itse työharjoitteluun olen erittäin tyytyväinen ja pääsin siinä sellaisten tehtävien ja kokemusten äärelle kuin alun perin toivoin. Tunnen että näillä eväillä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti uusia haasteita. Lähtisin reissuun ehdottomasti uudestaan, jos se ei olisi jo takanapäin. Nyt jäljellä on enää opinnäytetyön tekeminen ennen valmistumista.
Kiitos kaikille, jotka ovat olleet matkallani mukana joko ihan fyysisesti Hongkongissa tai virtuaalisesti tämän blogin kautta. Viisi kuukautta hurahti loppujen lopuksi todella nopeasti ja oli täynnä ihania & kokemusrikkaita hetkiä, joita en olisi ikinä Suomessa kokenut. Sain tehdä mielenkiintoista työtä, tutustua uuteen kulttuuriin, tavata uusia ystäviä, elää erilaista elämää, ja nähdä sekä paljon hyviä asioita että monia sellaisia seikkoja, joiden takia Suomea ja sen hyviä oloja arvostaa vielä enemmän. Kaiken kaikkiaan reissu oli erittäin onnistunut.
Tämä on viimeinen kirjoitukseni matkasta. Kiitos kun luit.
Saavuin viime keskiviikkona eli viisi päivää sitten Suomeen. Tarkoituksena oli kirjoittaa vielä yksi blogiteksti ennen kotimatkaa, mutta eipä siinä viimeisten päivien haipakassa ehtinyt edes konetta avata. Viimeinen työharjoittelupäiväni oli maanantaina eli viikko sitten, ja tiistaina pakkasin kamat ja kävin tekemässä viimeiset ostokset sun muut hoidettavat asiat. Jouduin myös asioimaan kahdessa pankissa, sillä sekä kuntosalin että asuntolan talletukset palautettiin sekkeinä.
Kamojen pakkaaminen sujui yllättävän hyvin, vaikkakin tilanpuutteen takia jouduin avaamaan matkalaukkuni ja levittämään tavaroitani käytävään. Onneksi kyseiseen Finnairin lentoon kuului automaattisesti kaksi ruumaan menevää laukkua, sillä yhdellä en olisi pärjännyt millään. Laukkujen raahaaminen olikin sitten sellainen Via Dolorosa että hyvä kun perille päästiin. Lento lähti keskiviikkoaamuna klo 9:10 ja bussimatka lentokentälle kestää noin tunnin, joten lähdimme kaverini kanssa jo neljän aikaan aamuyöstä rahtaamaan laukkuja portaita pitkin alakertaan ja siitä lähellä sijaitsevalle bussipysäkille. 400 metrin matka vaati puoli tuntia, varmasti huvittavan näköisiä laukkujenraahausmetodeja, sekä hikeä ja melkein kyyneleitäkin. Onneksi olimme varanneet tätä pyhiinvaellusta varten riittävästi aikaa ja bussiin pääsyn jälkeen loppumatka sujui erittäin sutjakasti ja ongelmitta. Myös lento meni hyvin ja saavuimme Suomeen 45 minuuttia etuajassa noin kello 14:00 Suomen aikaan.
Suomeen palaaminen tuntui samaan aikaan oudolta ja mahtavalta. Heti kun lentokentältä astui ulos huomasi väkisinkin miten ilma on paljon kevyempää ja raikkaampaa kuin mihin oli ehtinyt tottua. Asuntolan olojen jälkeen oma sänky tuntui pilvenpehmeältä ja tila ympärillä ruhtinaalliselta, kun ei enää tarvitse asua vain muutamasta neliöstä nauttien. Käveleminen varsinkin Helsingin keskustassa on ollut positiivisella tavalla omituista ihmismassan puuttumisen takia, kun Hongkongissa tottui siihen että populaa riittää ja varsinkin keskustan alueet ovat aina täynnä ihmisiä. Hongkongissa oli mukava olla ja siellä asuminen oli kallisarvoinen kokemus, mutta vielä mukavampi oli palata kotiin.
Itse työharjoitteluun olen erittäin tyytyväinen ja pääsin siinä sellaisten tehtävien ja kokemusten äärelle kuin alun perin toivoin. Tunnen että näillä eväillä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti uusia haasteita. Lähtisin reissuun ehdottomasti uudestaan, jos se ei olisi jo takanapäin. Nyt jäljellä on enää opinnäytetyön tekeminen ennen valmistumista.
Kiitos kaikille, jotka ovat olleet matkallani mukana joko ihan fyysisesti Hongkongissa tai virtuaalisesti tämän blogin kautta. Viisi kuukautta hurahti loppujen lopuksi todella nopeasti ja oli täynnä ihania & kokemusrikkaita hetkiä, joita en olisi ikinä Suomessa kokenut. Sain tehdä mielenkiintoista työtä, tutustua uuteen kulttuuriin, tavata uusia ystäviä, elää erilaista elämää, ja nähdä sekä paljon hyviä asioita että monia sellaisia seikkoja, joiden takia Suomea ja sen hyviä oloja arvostaa vielä enemmän. Kaiken kaikkiaan reissu oli erittäin onnistunut.
Tämä on viimeinen kirjoitukseni matkasta. Kiitos kun luit.
Kommentit
Lähetä kommentti